Nuohoojat neuvovat asukkaita tulisijan käytössä ja jakavat Opas puunpolttoon -esitteen Keravan, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan nuohottaviin kiinteistöihin lämmityskaudella 2013–2014. Oppaiden jako on osa Käytä tulisijaasi oikein -kampanjaa. Kampanjassa neuvotaan, miten vanhaakin tulisijaa voi käyttää taloudellisesti ja taitavasti, jotta päästöt vähenisivät ja naapurisopu säilyisi.
Taitamaton puun tai roskien poltto tuottaa haitallisia
päästöjä lähiympäristöön sekä oman perheen että naapurien hengitettäväksi. Jo
naapurisovun takia kannattaa seurata, minne savut kulkeutuvat piipusta.
Puunpolttoa tulisi välttää esimerkiksi tyyninä pakkaspäivinä, jolloin savut
jäävät lähialueen naapuruston kiusaksi.
Kuivat puut vähentävät puunpolton päästöjä
Helpoin tapa parantaa asuinalueen ilmanlaatua on oikea polttotekniikka. Palamista pystyy parantamaan pienillä asioilla, kuten täyttämällä tulipesä korkeintaan puolilleen.
Järvenpään piirinuohooja Paavo Lassilan mukaan tulisijan käytössä tulisi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että poltettava puu on kuivaa ja että puuta säilytetään asianmukaisesti sateelta suojassa. Tulisijan oikea käyttö on etu myös kiinteistön omistajalle, sillä se lisää piipun ja hormin pitkäikäisyyttä, Lassila muistuttaa. Nuohoojalta voikin rohkeasti kysyä neuvoa oman tulisijan käyttöön. Nuohooja näkee miten tulisijaa on käytetty ja voi opastaa, miten sitä kannattaisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti.
Jätteiden poltto tulisijoissa ja avotulella on kiellettyä.
Järkevääkään se ei ole, koska roskien poltto vahingoittaa tulisijaa ja tuottaa
paljon terveydelle haitallista savua. Siten maitotölkit, pahvi ja paperi
kannattaa ehdottomasti kierrättää. Poltettavaksi eivät kelpaa myöskään märkä,
maalattu, kyllästetty tai muita haitallisia aineita sisältävä puu tai
lastulevy.
Savu voi aiheuttaa terveydelle haittaa
Vaikka savun haju saattaa tuntua miellyttävältä, savu voi silti olla terveydelle haitallista. Puun poltossa syntyy pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä, joille altistuminen voi lisätä lasten hengityselinoireita, kaikenikäisten astmakohtauksia ja sydänoireita.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen pitää kampanjaa tärkeänä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen otetaan toistuvasti yhteyttä naapurien aiheuttamista savuhaitoista, joka olisi useimmiten korjattavissa jo pelkästään tulisijan oikeaoppisella käytöllä. Puun taitamaton pienpoltto on myös yhdessä liikenteen ja energiantuotannon kanssa yksi merkittävimmistä terveydelle haitallisten hengitettävien hiukkasten aiheuttajista, Reijonen huomauttaa.
Käytä tulisijaasi oikein -kampanja toteutetaan yhteistyössä
alueen kuntien, pelastuslaitoksen, Nuohousalan keskusliiton ja Helsingin seudun
ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa. Kampanjan aikana nuohoojat
jakavat opasta kaikkiin nuohottaviin kiinteistöihin Uudellamaalla,
Savossa ja Etelä-Karjalassa. Opas jaetaan kaikkiaan noin 150 000 kiinteistöön.
Näin vältät puunpolton haitat
§
Käytä kuivaa ja puhdasta puuta.
§
Älä polta jätteitä tai kierrätyskelpoista
materiaalia.
§
Vältä kitupolttoa.
§
Opettele sään vaikutus savun käyttäytymiseen.
Katso tuulen suunta ennen sytyttämistä.
§
Älä savusta naapureitasi.
Lisätietoja
·
Ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, puh. 040 314 4727,
tapio.reijonen(at)tuusula.fi
·
Yrjö Jalava Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, puh.
09 8394 0601, yrjo.jalava(at)vantaa.fi
·
Piirinuohooja Paavo Lassila Järvenpää, puh. 0400
899 365, paavo.lassila2(at)luukku.com
·
Polttotekniikka: Yliopistontutkija Jarkko
Tissari Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 355 3237, jarkko.tissari(at)uef.fi
· Terveysvaikutukset: Ylilääkäri Raimo O.Salonen THL, puh. 040 0673 198, raimo.salonen(at)thl.fi
Tästä linkistä pääset Opas puunpolttoon -esitteeseen