Keravan kaupunki palkkasi jo viidettä kesää yhteensä 50 16-17 -vuotiasta nuorta kaupungin eri toimipisteisiin kesätöihin. Kahdelle nuorelle työpaikka avautui hoivaosasto Helmiinasta. "Varsinaista hoitotyötä he eivät tietenkään ole voineet tehdä, mutta muuten he ovat avustaneet asukkaiden arjessa", osastonhoitaja Mervi Räisänen-Vehviläinen sanoo.
–Meillä on ollut kaksi kesänuorta tänä kesänä. Kummatkin ovat olleet loistavia ja hyvin aktiivisia tyttöjä. Jo ensimmäisen työtunnin jälkeen he olivat kuin kotonaan hoivatyössä, osastonhoitaja kertoo.
–Myös asukkaat ovat tykänneet heistä. Tytöt ovat seurustelleet heidän kanssaan ja aktivoineet heitä erinäisten pelien avulla. Myös arjen askareissa, kuten asukkaiden tavaroiden järjestelyssä tai kaupassakäynnissä, kesänuoret ovat auttaneet, Räisänen-Vehviläinen kertoo.
Nuoret ovat myös käyttäneet asukkaita pitkillä kävelylenkeillä. Ulkona on saattanut vierähtää tunti jos toinenkin. Kävelyillä nähdyt maisemat ja kohdatut eläimet ovat osastonhoitajan kuuleman mukaan erityisesti jääneet asukkaiden mieliin ja virkistäneet heitä. "Ensi vuonna haluamme ehdottomasti tällaisia nuoria taas Helmiinaan töihin!", Räisänen-Vehviläinen sanoo.
"Työssäni on ilo nähdä, miten pienetkin asiat ilahduttavat asukkaita"
Heinäkuun ajan hoivaosasto Helmiinassa työskentelee 16-vuotias Milja Pajusuo. Aiemmin ruokakaupassa ja varastossa työskennellyttä Pajusuota kokonaan uudenlainen työnkuva ei jännittänyt, sillä hän tiesi samalla alalla työskentelevän äitinsä kautta millaista työ on.
–Kuultuani saaneeni paikan olin vain innoissani, Pajusuo kuvailee. Työstä vanhus- tai mielenterveyspuolella kiinnostunut nuori nainen on selkeästi omalla alallaan, sillä takataskusta löytyy myös opiskelupaikka lähihoitajakoulussa.
–Työ on vastannut mielikuvaani työn sisällöstä, Pajusuo hymyilee. "Ensimmäisinä päivinä seurasin sivusta, mitä hoitajat tekevät ja perehdyin sitä kautta työhön. Yksin en ole työssäni kuitenkaan mistään vastuussa, vaan voin aina kysyä neuvoa hoitajilta", tuleva lähihoitaja kertoo.
–Autan asukkaidemme ruokailussa ja kahvituksessa. Kykyjeni mukaan teen myös hoitoapulaisen töitä ja autan asukkaita asioissa, joissa pystyn. Saan käyttää luovuuttani ja kehitellä kaikenlaista kivaa tekemistä heille. Suuri osa työtäni on kuitenkin asukkaiden kanssa seurusteleminen ja ulkoileminen. Auringonpaisteessa ulkoilu on heidän mieleensä", Pajusuo kertoo ja harmittelee, että viime viikolla ulkoileminen jäi huonojen säiden takia.
Työstään selkeästi nauttiva Pajusuo kertoo, että kesätyökokemus on saanut hänet ajattelemaan yhä vahvemmin uraa vanhustenhoidon puolella. Myös halu nähdä useammin omia isovanhempia ja halu auttaa heitä on kasvanut vanhustyötä tehdessä.
–Minulle työ on sopinut hyvin. Tämä vaatii kuitenkin sosiaalista luonnetta ja kärsivällisyyttä. Pahaa mieltään ei voi purkaa töissä, joten työ vaatii myös itsehillintää, hän kertoo. "Työssäni on ilo nähdä, miten pienetkin asiat tekevät asukkaat iloisiksi. Erityisesti omaisten näkeminen ilahduttaa heitä", Pajusuo kertoo.
Mukaan ystävätoimintaan?
Mikäli vanhusten ulkoiluttaminen tai muu ystävätoiminta kiinnostaa, on Keravalla tarjolla vapaaehtoisrinkejä ja vapaaehtoistoimintaan perehdyttäviä koulutuksia, joihin voi osallistua. Koulutuksen kautta osallistujat pääsevät tutustumaan ystävätoimintaan. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin Keravan osasto on mukana järjestämässä kaksi kertaa vuodessa ystäväpalvelutoiminnan perehdytyskoulutusta. Seuraavan kerran kurssi tarjotaan syys-marraskuussa. Lisätietoja ystävätoiminnasta löytyy osoitteesta: http://rednet.punainenristi.fi/node/5718