Suojavyöhyke on keskimäärin vähintään 15 metriä leveä monivuotisen heinänurmen peittämä peltoalue vesistön tai valtaojan reunalla. Suojavyöhykkeet ovat tehokkaimmillaan jyrkillä rantapelloilla, sortuvilla joen- ja ojanpenkoilla sekä tulvapelloilla. Myös pohjavesialueiden pelloille voidaan perustaa suojavyöhykkeitä. Tällöin ne suojelevat pohjavesiä ravinne- ja torjunta-ainekuormitukselta.
Suurin osa suojavyöhyketarpeesta sijoittuu Palojoen varteen. Suojavyöhykkeeksi suositeltavia pohjavesialueen peltoja on 133 hehtaaria ja tulvapeltoja noin sata hehtaaria. Tulvapelloista suurin osa sijaitsee Palojoen keskijuoksulla sekä Tuusulanjärven länsipuolella Sarsalansuon alueella ja Mäyränojan varrella.
Kosteikon paikkoja suunnitelmassa löydettiin yhteensä 40, yhteisalaltaan noin 36 hehtaaria. Kosteikkoehdotuksista 18 sijaitsee Palojoen valuma-alueella, yhdeksän Tuusulanjokilaaksossa ja 13 Tuusulanjärven valuma-alueella. Sen lisäksi että kosteikot vähentävät kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, ne myös tasaavat vesistöjen epätasaisia virtaamia. Tämän ansiosta ojien ja purojen eroosio vähenee.
Tuusulanjoen ja Palojoen vesistöjen vedenlaatu on heikentynyt voimakkaan ravinne- ja kiintoaineskuormituksen takia. Ekologiselta luokitukseltaan Tuusulanjoen ja Palojoen tila on tyydyttävä. Vesistöalueella sijaitsevien Tuusulanjärven ja Rusutjärven tila puolestaan on välttävä. EU:n vesipuitedirektiivin tavoite on saada kaikki vesistöt vähintään hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä.
Suunnitelman tarkoitus on kannustaa maanomistajia perustamaan suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja mailleen, ja se on lähetetty kaikille alueen viljelijöille. EU:n nykyinen maatalouden ympäristöohjelmakausi vaihtuu 2015. Uuden tukikauden ympäristökorvaukseen on kaavailtu aiempaa joustavampia menettelyjä suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamiseen. Tällä hetkellä alueella on kahdeksan suojavyöhykesopimusta sekä yksi kosteikkosopimus.
Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelman ovat toteuttaneet yhteistyössä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän, Tuusulan ja Nurmijärven kunnan maataloustoimistot ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Suunnitelman laati Silvestris luontoselvitys Oy. Alueen viljelijöiden näkemyksiä suunnitteluun saatiin kahdessa viljelijätilaisuudessa.
Lisätietoja antavat:
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa ympäristösuunnittelija Anu Tyni, puh. 040 314 4728, etunimi.sukunimi@tuusula.fi
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa ylitarkastaja Irmeli Ahtela, puh. 040 517 3412, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Silvestris luontoselvitys Oy:ssä luontokartoittaja Esko Vuorinen, puh. 050 538 0386, etunimi.sukunimi@silvestris.fi
Suunnitelma löytyy Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta: http://www.doria.fi/handle/10024/87615