Keravan kaupunki on linjannut tahtonsa säilyä kuntaliitoksissa itsenäisenä. Siitä huolimatta kaupungin etu on olla mukana selvitystyössä ja ottaa selvää eri vaihtoehdoista ennen lopullisen päätöksen tekoa. Infotilaisuuden tarkoituksena oli esitellä vaihtoehtoja vahvuuksineen ja heikkouksineen.
Keravan tavoite on välttää vaihtoehto, jossa keravalaisten päätösvalta omiin asioihin siirtyisi esimerkiksi vahvalle metropolihallinnolle. Keravan päätös- ja vaikutusmahdollisuudet heikentyisivät oleellisesti mm. maankäytön ja sosiaali- ja terveyspalvelujen hoidon siirryttyä metropolihallinnolle. Näiden keskeisten toimien vieminen veisi kaupungilta suuren osan sen budjetista sekä mahdollisuuden oman tulevaisuuden rakentamiseen. Toinen tarjottu vaihtoehto, Keravan liittäminen Vantaan kaupunkiin, ei sekään ole Keravan kannalta suotuisa.
Koska kuntauudistuksen selvitystyöryhmän ehdotukset eivät olleet Keravalle mieluisia, esittelivät Keski-Uudenmaan kunnat oman ehdotuksensa selvitysalueesta, jossa Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula perustavat yhteisen kuntaselvitysalueen. Selvitysalueella asuu noin 242 000 asukasta ja toteutuessaan se olisi Suomen kolmanneksi suurin kunta.
Kuntalaisia huoletti muun muassa terveyspalveluiden heikentyminen, Keravan Energian liukuminen pois Keravalta, veroprosentin kasvaminen sekä itsenäisyyden menettäminen. Myös kaupungin muuttuminen kaksikieliseksi Sipoon myötä puhutti, koska se toisi lisäkustannuksia hallinnolle. Hyvänä pidettiin sitä, että kuntaliitokset toisivat maa-alueita myös Keravalle. Keravan vahvan identiteetin uskotaan säilyvän - tapahtui mitä tahansa.
Lisätietoja: Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen, p. 040 318 2020
